Kun unelma muuttuu painajaiseksi

Kun perhe tekee päätöksen talonrakennushankkeesta, niin päätös on useimmille taloudellisesti elämän suurin. Tätä hanketta tukemaan on luotu rakennusmääräykset, joita noudattamalla talo rakennetaan. Rakennusmääräysten noudattamista valvoo jokaisessa kunnassa rakennusvalvonta. Ennen rakennushankkeen aloittamista rakennusvalvonta asettaa rakennusurakkaan ryhtyvälle tehtäväksi palkata rakentamisen eri osa-aloista vastaavia asiantuntijoita, jotka pitää hyväksyttää rakennusvalvonnassa. Vastaava mestari vastaa, että talo rakennetaan normien mukaisesti. Jotta voidaan olla varmoja, että näin todellakin on tehty, vastaava mestari yhdessä kunnan rakennustarkastajan kanssa käy läpi vaaditut katselmukset rakennushankkeen edetessä.

Meidän perheen  tavoitteena oli moderni, lähes passiiviluokitukseen yltävä koti, jonka runkomateriaalina on EPS-styroksiharkko. Tiiviin ulkokuoren lisäksi taloon oli suunniteltu lämmönjakojärjestelmäksi vesikiertoinen lattialämmitys, jonka energiansaannista vastaisi sähkön lisäksi vesitakka ja aurinkopaneelit. Lisäksi IV-koneen tuloilman lämmitystä oli suunniteltu tehostettavan Valloxin maalämpöpiirillä.

Päädyimme ostamaan harkot sekä antura- ja ulkoseinäurakan Arwo-Kivitaloilta. Vastaavan mestarin palvelut ostimme ainakin pääkaupunkiseudulla hyvin näkyvästi esillä olevalta Zekata-nimiseltä firmalta.

Urakkaa tuli tekemään marraskuun lopussa 2009 karkkilalainen Rakennustyö Hellman Ky. Urakan piti kestää kolme viikkoa. Urakka eteni anturavaiheesta asti horjuen. Anturoista puuttui tartuntateräksiä, seinät olivat kierot ja täynnä kylmäsiltoja, harkkoseinien valu pullahti kolme kertaa viivästyttäen urakkaa ja olohuoneen ikkuna-aukot olivat liian pienet. Lopuksi urakka jätettiin kesken. Eikä tässä kaikki - en vain näe järkeä luetella kaikkia laiminlyöntejä. Pointti tulee selväksi vähemmälläkin.

 

Tähän vaiheeseen runkourakka jätettiin 20. tammikuuta 2010.

12. kesäkuuta 2010 voimakas kesämyrsky heitti urakkaporukalta kesken jääneitä yläkerran muottiharkkoja talon ympärillä olevaan kaivantoon. Paljastui, että kellarikerroksen ja 1. kerroksen väliset tartuntateräkset puuttuivat lähes kokonaan. Teräksistä 10% oli paikallaan. Seinien vaakateräkset olivat liian harvassa ja osittain harjateräkset olivat liian ohutta. Myös harkkojen väliset liimaukset olivat puutteelliset. Joissain saumoissa oli uretaania ja joistain se puuttui kokonaan. Kaivantoon lentänyt seinä oli korkeudeltaan noin 4 metriä. Kellarikerrosta tehdessä betonivalu pullahteli jo kahden metrin korkuisissa valuissa. Väkisin tuli mieleen, että nyt oli rakennettu 4 metriä korkea EPS-harkkoseinä siten, että kun joku sen joskus valaa, niin se on sitten siinä. Harkot hajoavat väkisin betonin paineesta - varsinkin kun jätetään liimaa välistä pois.

Rakennusvalvonta kävi tontilla myrskyn jälkeen, asetti hankkeemme rakennuskieltoon ja määräsi ulkopuolisen tarkastuksen. Oli syytä epäillä, että kellarikerros oli myös tehty rakennesuunnitelmien vastaisesti. Saatuaan tiedon epäilystä Zekata väitti kaiken olevan kunnossa kellarikerroksen osalta.

12. kesäkuuta 2010 myrskyn repimä julkisivu

Teetimme määräyksen johdosta tavarantarkastuksen, jossa todettiin, että rakennesuunnitelmia ei oltu noudatettu ja työ oli tehty hyvän rakennustavan vastaisesti.  Tavarantarkastus maksoi meille 7.000 euroa. Tarkasturaporttiin Arwo-kivitalot ei reagoinut millään tavalla, mutta saatuaan asianajajaltamme vaatimuskirjeen alkoi ns. tapahtua.

Arwo-kivitalot tilasi kohteeseemme röntgenkuvauksen, jonka ilmeinen tarkoitus oli tehdä tavarantarkastus merkityksettömäksi. Röntgenkuvien perusteella tehtiin korjaussuunnitelma, joka todettiin rakennusvalvonnassa täysin riittämättömäksi ja samalla määrättiin vielä uusi ulkopuolinen tutkimus. Arwo-Kivitalojen tilaaman röntgenkuvaajan otokset nimittäin paljastivat, että myös betonointi oli ilmeisen epäonnistunut. Röntgenkuvaaja otti meihin jälkikäteen yllättäen yhteyttä ja kertoi, että häntä on "eräältä taholta" painostettu olemaan ottamatta huomioon näitä epäonnistuneita valuja, vaikka hänen näkemyksensä mukaan röntgenkuvissa paljastunut betoni vastaa rakenteelliselta lujuudeltaan lähinnä hiekkaa seinässä. 25%:ssa röntgenkuvista oli betonoinnissa huomauttamista. Käymästämme röntgenkuvia koskevasta kirjeenvaihdosta huolimatta rakennesuunnittelijamme oli myös päättänyt jättää nämä betonivalujen epäonnistumiset huomioimatta. Voisikohan johtua siitä, että hän on talomyyjämme yhteistyökumppani?

Tätä tullaan aikanaan puimaan oikeudessa, sillä talomyyjä kiistää kaikki tosiasiat, kaiken vastuunsa ja kaikki korvausvaatimukset ja syyttää urakan epäonnistumisesta meitä esittämällä toinen toistaan hullumpia väitteitä. Ex-vastaava mestarimme Zekatasta puolestaan selitti tavarantarkastajalle laiminlyöntejään syyttämällä meitä laskujen maksamatta jättämisestä. Sinänsä hullua, sillä tämä on dokumentaatiolla todistettavissa oleva vale. Urakoitsijaa me emme pystyne saattamaan vastuuseen, koska hän toimi Arwo-Kivitalojen lukuun.

Jotain on pielessä, kun rakentaja voi täysin ilman omaa syytään joutua näin epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen. Perhe ostaa urakan, joka tehdään väärin, palkkaa tunnetusta firmasta vastaavan mestarin, joka ei huomaa virheitä ja jonka kanssa kunnan viranomainen hyväksyy väärin tehdyn työn. Sitten kohde määrätään toimenpidekieltoon ja rakentaja jää kuukausikaupalla yksin vastuuseen kaikesta. Kaiken lisäksi suurin osa laiminlyönneistä tapahtui sillä aikaa, kun rakentajaperhe oli omassa leipätyössään ansaitsemassa perheelleen niitä rahoja, jolla maksaa rakennusmateriaalit, sopimuksen mukaisen urakkatyön ja vastaavan mestarin palvelut sekä rakennusvalvonnan määräämät maksut.

On mahdollista, että talomme joudutaan purkamaan, jos se osoittautuu korjaamista halvemmaksi vaihtoehdoksi. Lähipäivinä selvinnee, mitä korjaaminen tulisi maksamaan. Korjaaminen tarkoittaa paitsi ylimääräisiä kustannuksia, myös sitä, että alakerran neliöistä saattaa hävitä n.10 m2. Se on paljon se, koska talo suunniteltiin alunperin niin, ettei hukkaneliöitä ole.

Kuinka monen normiperheen per*e kestää toisten aiheuttamat 100 000 € lisäkustannukset rakennusbudjettiin? Tällä hetkellä olemme muuttamassa kauemmaksi tontistamme halvempaan vuokra-asuntoon, koska meidän pitäisi jo asua uudessa kodissamme. Ylimääräisten vuokrien maksaminen ja talolainan yhtäaikainen lyhentäminen käy kukkaron päälle.

Toinen meistä oli pakotettu vaihtamaan työkuvaansa siten, että ylitöiden tekeminen tuli mahdolliseksi ja siten nostaa ansiotasoa, jotta voimme ylipäätänsä jatkaa talonrakennusprojektiamme. On selvää, että emme voi jäädä odottamaan mahdollisesti vuosia kestävää oikeusprosessia.  Edellisen talon myynnistä saatuja, rakentamiseen tarkoitettuja rahoja on nyt kymppitonnikaupalla kiinni urakoitsijan virheiden aiheuttamissa laskuissa;  tavarantarkastuslaskussa, lisätutkimuksessa, asianajopalkkioissa,  kattotuolien tehtaalla säilytysmaksuissa ym. ym.

Ostimme tontin nykyisen pankkikriisin alkuvaiheessa tietäen, että rakennustarvikkeiden hinnat olivat alhaiset. Tämän viivästyksen aikana rakennustarvikkeiden hinnat ovat paikoin nousseet jopa 20-30%. Jos alkuperäinen budjetti oli 270 000 € ilman tonttia ja ulkopuolisia urakoita, niin on helppo ymmärtää, kuinka paljon rakennusbudjetti on paisunut pelkästään hankkeen viivästymisen takia.

Pääoman, joka meillä oli useamman vuoden kestäneen edellisen talomme rakennustyön tuloksena, pystyivät nämä toimijat tuhoamaan muutamassa viikossa. Pitäisimme itseämme rikollisina, jos emme edes yrittäisi varoittaa muita astumasta samaan kuoppaan.  Valtakunnallinen sanomalehti kiinnostui tarinastamme. Toivottavasti juttu julkaistaan lähitulevaisuudessa. Jatkot pidetäänkin sitten täällä.

Sivun oikeassa ylälaidassa on muutama linkki, jonka takaa löytyy kuvia työmaalta, kirjeenvaihtoa Zekatan kanssa ja viesti kuluttajaviranomaiselle.

terveisin,

Pete ja Kirsi